Iloisia kirjauutisia! Olen suomentamassa Natasha Lesterin romaania ”A Kiss from Mr Fitzgerald”. Teos on historiallista fiktiota kuorrutettuna aimo annoksella romantiikkaa. Teos on mukana Gummeruksen syksyn 2024 uutuusluettelossa nimellä ”Fitzgeraldin suudelma”.
Kerron nyt alkavassa Fitzgeraldin suudelma -aiheisessa sarjassa suomennoksen vaiheista raakaversiosta kirjakauppoihin.
Raakaversion naputtelua
Aloitin suomennoksen ensimmäisen työvaiheen joulukuussa ja sain sen valmiiksi maaliskuussa. Tavoitteeni oli kirjoittaa suomenkielinen raakaversio, jossa saisi olla vielä kömpelyyksiä ja hiottavaa.
Suomentaminen oli välillä sujuvaa, välillä hidasta. Joskus suomennos ilmestyi näytölle melkein itsestään. Minusta tuntui, että katselin mielessäni romaanista tehtyä suomenkielistä elokuvaa ja kirjoitin vain hahmojen tekemiset ja sanomiset muistiin suomeksi.
Kirjassa kuvaillaan välillä arkkitehtuurin, sisustuksen ja ihmisen anatomian yksityiskohtia. Sellaisissa kohdissa yksittäisen kappaleen suomentamiseen meni välillä tuntejakin, koska tiedonhaku vie aikansa. Välillä piti hakea lähdeteoksia kirjastosta asti. Hitaissakin työvaiheissa kuitenkin rakastan suomentamista: ratkaisen ongelmia, tiedonhaku palkitaan, oikeat sanat löytyvät.
Paljon riippuu suomentajan pääkopasta. Joinain päivinä luontevat ilmaukset virtaavat vaivatta ilmoille aivojen uumenista. Joinain päivinä flow loistaa poissaolollaan.
Päivän työ: alkupalaksi lukemista, pääruoaksi uutta käännöstä
Aloitin joulukuussa, ja rutiini alkoi löytyä tammikuussa. Tein töitä tasaisesti maanantaista perjantaihin.
Aloitin työpäivän oikolukemalla edellisen päivän tuotokset, sitten suomensin lisää. Eilispäivän katkelma palautti mieleeni kohtauksen tilanteen ja tunnelman, mikä helpotti jatkamista. Lisäksi suomennos unohtui yön aikana sen verran, että pystyin jo korjaamaan joitain kömpelyyksiä ja kummallisuuksia.
Tässä työvaiheessa monet edellispäivän pähkinät ratkesivat ja löytymättä jääneet ilmaukset löytyivät.
Raakaversio on raaka
Suomennoksen raakaversio on tätä kirjoittaessani jo valmis. Luen sitä parhaillani läpi. Raakaversio sopii sen nimeksi hyvin, sillä hiottavaa riittää vielä.
Suomennoksen vaiheet jatkuvat tulevissa postauksissa.
(Jos haluat lukea edellisen suomennokseni eli Ian Whitelaw’n ”Maailmanhistorian pahimpien erehdysten” syntyvaiheista, kerroin siitä tässä postaussarjassa.)
Pääkuva (kirjapino): Photo by Ed Robertson on Unsplash