Bloggasin viimeksi suomentajille tarkoitetusta Alicen alasin -kurssista, jolla olin kesäkuussa.
Suomensimme kurssilla harjoitustöinä runoja. Kurssin vetäjä oli koonnut meille erikielisiä runoja, joita sai suomentaa yksin tai ryhmässä.
Runojen suomentaminen oli (minulle) kovaa ähellystä. Jokaiseen sanaan upposi kovasti aikaa. En voi kuin ihailla kollegoja, jotka suomentavat runoja julkaistavaksi asti.
Minun harjoitussuomennoksistani pari onnistui hyvin, joistain taas tuli sellaisia pyhäinhäväistyksiä, että en takuulla julkaise niitä blogissa enkä yhtään missään.
Haluan kuitenkin kirjoittaa tänne muistiin onnistuneimmat. Ne, joiden sanat loksahtivat lopulta paikalleen jotenkin yllättäen ja ylimaallisesti. Siten, että äkkiä runo oli paperilla oikein.
Sisältövaroitus: Oliver Goldsmithin runossa käsitellään itsetuhoisuutta.
William Blake (1757–1827): Auguries of Innocence (katkelma)
To see a World in a Grain of Sand
And a Heaven in a Wild Flower,
Hold Infinity in the palm of your hand
And Eternity in an hour.
Suomennos 1:
Maailma hiekanjyväsessä,
kukkasen avaruus.
Rajaton aava kämmenessä,
tunnissa ikuisuus.
Suomennos 2:
Jos kaikkeutta etsii muruista maan
ja kukasta avaruutta,
voi maailmaa tutkia sormissaan
ja tunnissa ikuisuutta.
Oliver Goldsmith (1728–1774): When Lovely Woman Stoops to Folly
When lovely woman stoops to folly,
And finds too late that men betray,
What charm can sooth her melancholy,
What art can wash her guilt away?
The only art her guilt to cover,
To hide her shame from every eye,
To give repentance to her lover,
And wring his bosom—is to die.
Suomennos 1 (tahaton huumoriversio)
Sulotar kun hyveen tieltä
eksyy ansaan petoksen,
mikä auttaa murhemieltä,
palauttaisi autuuden?
Ainut portti anteeksantoon,
häpeästä pelastus:
rakastajan synnintuntoon
syöksee kuolonkorahdus.
Suomennos 2 (vakavampi versio)
Sulotar kun hyveen tieltä
eksyy ansaan petoksen,
mikä auttaa murhemieltä,
palauttaisi autuuden?
Häpeästä pelastukseen
kuljettaa vain yksi tie.
Miehen syöksee katumukseen,
itseltään kun hengen vie.
Robert Desnos (1900–1945): Une fourmi de dix-huit mètres
(Runosta on verkossa hiukan erilaisia versioita. Kirjoitan tähän sen, jonka pohjalta suomensin alasimessa.)
Une fourmi de dix-huit mètres
Avec un chapeau sur la tête
Ça n’existe pas ça n’existe pas
Une fourmi traînant un char
Plein de pingouins et de canards
Ça n’existe pas ça n’existe pas.
Une fourmi parlant français
Parlant latin et javanais
Ça n’existe pas, ça n’existe pas.
Et pourquoi pas ?
Suomennos
Muurahainen kahdeksantoistametrinen
ja hattu päässä sen
Ei sellasta oo ei sellasta oo
Kärry kulkee muurahaisvetoinen
ja pinviini kyydissä sen
Ei sellasta oo ei sellasta oo
Muurahainen ranskankielentaitoinen
jaavaakin solkaten
Ei sellasta oo ei sellasta oo
Miksei oo?