Kun nyt olen suomentanut peräti yhden teoksen, olen tietenkin suomentamisen rautainen asiantuntija. Päätin kertoa teillekin, arvoisat lukijat, kuinka suomennos syntyy. Näillä ohjeilla sinäkin voit suomentaa kirjan talvessa!
Ohjeiden edellinen osa loppui cliffhangeriin. (Ei, tälle on varmasti jonkin suomenkielinen ilmaus. Uusi yritys…) Edellisen osan loppu jäi jännittävällä tavalla avoimeksi. Suomennos jäi muhimaan kustantamon hellään huomaan, ja suomentaja itse muutti Ruotsiin.
Miten suomennoksen vaiheet jatkuvat?
Maaliskuu. Kustannustoimittaja kuittaa suomennoksen tulleen perille. Jos sähköposti alkaa sanoilla ”olet tehnyt todella hyvää työtä”, olet varmaankin tehnyt hyvää työtä. Ole tyytyväinen itseesi, olet sen ansainnut.
Huhtikuu. Koska me kääntäjät teemme työtä kielten ja kulttuurien välissä, tekee ehdottomasti hyvää asua välillä ulkomailla. Kun kirjasuomennoksen ensimmäinen versio on valmis, on hyvä aika muuttaa maasta. Esimerkiksi Tukholma on oivallinen matkakohde. Siellä on merta ja historiaa joka puolella. Bussen går till Slussen, ja Gamla stanista löytyy scifi-kauppa. Talvi, Suomi ja suomennos tuntuvat etäisiltä asioilta. Merentakaisilta. Nyt ollaan eri aikavyöhykkeellä ja eri vuodenajassa.
Kustannustoimittaja muistuttaa merentakaisista asioista kommentoimalla suomennosta sähköpostitse. Pohditte itävaltalaisen paronittaren nimen kirjoitusasua ja operaatio Barbarossan tavoitteita. Pyrkivätkö natsit tuhoamaan Neuvostoliiton armeijan vai koko sosialismin? Vai kenties molemmat?
Huhtikuun lopussa käännös taitetaan. Kustannustoimittaja tulostaa taitetun version luettavaksesi. Kannattaa kutsua ystäviä kylään Tukholmaan, sillä voit pyytää kustannustoimittajaa postittamaan paperinivaskan ystävällesi ja ystävää raahaamaan sen laivalla lahden yli. Tämä on suositeltavaa varsinkin, jos epäilet, ettei tuloste mahtuisi sisään pienestä ruotsalaisesta postiluukustasi.
Asioilla on tärkeysjärjestys: jos ystävät tuovat sekä suomennoksesi että Fazerin sinistä, suklaa on avattava ensin.
Toukokuu. Käy suomennoksen kimppuun vasta, kun ystäväsi ovat palanneet ”suomenlaivalla” takaisin Suomeen. Suomennos näyttää jo oikealta kirjalta, vaikka se onkin vain sitomaton läjä aanelosia. Kuvat ovat paikallaan, samoin kuvatekstit.
Oman käännöksen lukeminen voi olla jännittävää. Muuttokiireiden vuoksi et nimittäin ole ehtinyt lukea sitä sitten helmikuun. Käy kuitenkin rohkeasti toimeen – korrehtuuri kauniiseen käteen, punakynä toiseen ja teekuppi kolmanteen. Saatat jopa huomata, että kököksi pelkäämäsi käännös onkin ihan mainio.
Pane viimeiset pilkut paikalleen, oikaise viimeiset hassut sanajärjestykset ja lähetä viimeiset kommenttisi kustannustoimittajalle. Lopuksi voitte vielä palata pohtimaan itävaltalaisen paronittaren nimen kirjoitusasua – ja itse kirjan nimeä.
Olet saattanut keksiä talven kuluessa suomennoksellesi lempinimen. Vaikkapa Hissamokat tai jotain muuta lennokasta. Kustannustoimittaja ei todennäköisesti kelpuuta lempinimeä vaan haluaa kirjan kanteen jotain uskottavampaa.
Esimerkiksi Maailmanhistorian hirveimmät päätökset.
Se kuulostaa kyllä hiukan paremmalta.
Elokuu. Muuta takaisin Suomeen. Illat pimenevät, kaupungin valot heijastuvat Aurajoen tummasta pinnasta, ilmassa tuntuu rapujuhlien tuoksu.
* * *
Toisin sanottuna, arvoisat lukijat, Maailmanhistorian hirveimmät päätökset ilmestyy syyskuussa Schildts & Söderströmsin kustantamana. Kirjan on kirjoittanut Ian Whitelaw ja suomentanut – toden totta! – allekirjoittanut.
Schildts & Söderströmsin syksyn julkaisuluettelossa kirjaa kuvaillaan näin:
Jos tie kadotukseen on päällystetty hyvillä aikomuksilla, niin tie totaaliseen katastrofiin on päällystetty hyvillä suunnitelmilla – jotka osoittautuvat suutareiksi. Kerta toisensa jälkeen ihmiskunta on onnistunut hankkiutumaan liemeen hyvässä uskossa omaan erinomaisuuteensa. Siksipä Maailmanhistorian huonoimmat päätökset kaipasi jatko-osaa. Käsittelemättä kun olivat muun muassa Aleksanteri Suuren tuho, Inkojen kohtalonhetket ja Henrik VIII:n naimakaupat, Versailles’n rauhansopimus ja Vietnamin sota. Lisäksi teos valottaa lukuisan vähemmälle huomiolle jääneen historian käänteen taustoja tinkimättömästi, selkeästi ja mukaansatempaavasti.
Lähihistoriasta mukaan ovat päässeet tai joutuneet muun muassa YK:n epäonnistuminen Ruandassa, Meksikonlahden öljykatastrofi – ja kyllä, euron kehittäminen. Hirveiden päätösten lisäksi kirjassa esitellään myös ihmiset päätösten takana sekä heidän vaikuttimensa. Kovin usein ylpeys käy lankeemuksen edellä.
ISBN 978-951-52-3111-6 / Alkuteos More of History’s Worst Decisions / Suomentanut Jenni Perälä / Kustantajan hinta 32 € / ilmestyy syyskussa / 90
* * *
Päivitys 1.10.2013 – Sittemmin paljastui, että kirjan nimi on Maailmanhistorian pahimmat erehdykset. En tiedä, missä välissä nimi vaihtui. Ehkäpä luin tietämättäni kirjallisuusluettelon vanhaa versiota. Nyt se on joka tapauksessa julkaistu ja minäkin sain tekijänkappaleita.
Paluuviite: Talven mittainen suomennos (osa 1) | Kielen päällä