Tervetuloa lukemaan viimeistä Fitzgeraldin suudelma -postausta! Kerroin aiemmin suomennoksen raakaversiosta sekä kielen ja sisällön työstämisestä. Tällä kertaa haluan nostaa hattua muille ammattilaisille, joiden avulla tekstimassasta tuli valmis kirja. Suomentaminen on nimittäin joukkuelaji.
Suomentaja työstää suomennosta paitsi kielen myös sisällön tasolla.
Edellisessä postauksessa kerroin ”Fitzgeraldin suudelman” kielen hiomisesta. Nyt kerron erään esimerkin kautta sisällöllisistä kysymyksistä ja ongelmista, jollaisia suomentaja voi päästä ratkomaan.
Postauksessa on lieviä juonipaljastuksia kirjasta. Lisäksi kerron synnytyksistä ja ihmisen anatomiasta. Mukana on piirroskuvia vauvoista ja synnytyksistä.
Suomensin keväällä Natasha Lesterin romaanin ”Fitzgeraldin suudelma”, jonka Gummerus julkaisee syyskuussa 2024. Kerron tässä Fitzgeraldin suudelma -sarjassa suomennoksen vaiheista raakaversiosta kirjakauppoihin.
Suomensin keväällä Natasha Lesterin romaanin ”Fitzgeraldin suudelma”. Tässä postauksessa kerron suomennoksen raakaversion hiomisesta, joka kysyy paitsi kielikorvaa myös istumalihaksia. (Kääntäminen on kokovartaloammatti.)
Minulla on työn alla suomennos Natasha Lesterin romaanista ”A Kiss from Mr Fitzgerald”. Kerron postaussarjassa suomennoksen synnystä.
Tässä postauksessa romaani valtaa tilaa suomentajan ajatuksista ja häiritsee muuta elämää vakavasti.
Vietin viime viikolla neljä päivää kirjallisuuden kääntäjille suunnatussa englanti–suomi-kesäkoulussa, jonka järjestivät Kirjallisuuden vientikeskus FILI, Suomen kääntäjien ja tulkkien liitto SKTL sekä Suomen Journalistiliiton kääntäjien ammattiosasto KAOS.
Kesäkouluun osallistui kahdeksan uraansa aloittelevaa suomentajaa, joista minä olin yksi. Lisäksi sinne saapui Isosta-Britanniasta ja Yhdysvalloista kahdeksan suomesta englantiin työskentelevää kirjallisuuden kääntäjää, jotka niin ikään ovat uransa alkupuolella. Meitä mentoroi yhteensä neljä konkarisuomentajaa ja neljä kokenutta englannintajaa.
Olen kääntänyt urallani enemmän asiatekstejä kuin proosaa. Oli mahtavaa päästä vaihteeksi todella syventymään suomentamiseen. Odotin kesäkoulua ihan innoissani enkä suotta – se oli nimittäin oivallinen!
Joku lukija tupsahti blogiini hakusanalla ”tahdon kielenkääntäjäksi”. Ilahduttavaa, että joku haluaa kääntäjäksi. Tervetuloa kööriin! Meillä on parhaat kielivitsit.
”Silmien sulkeminen ei riitä kertomaan mitään siitä, mitä on sokeus.”
Joskus harvoin tulee vastaan kirja, joka hiljentää kommentaarin. Kirja, jonka kieli pysäyttää vieraskielisten sanojen vyöryn ja hiljentää hälyn.
Työpaikan keittiössä riippuu liitutaulu.
Pakkohan siihen on kirjoittaa.
Kotuksen mukaan yleiskieleen kelpuutetaan nykyään muoto alkaa tekemään vanhan tutun alkaa tehdä rinnalle. Uudesta suosituksesta kerrotaan suomen kielen lautakunnan tiedotteessa (pdf), jossa valaistaan myös hiukan näiden kilpailevien muotojen historiaa. On luonnollista, että kieli elää ja…
On todellakin käynnissä erinomaisten kolumnien viikko! Eilen kirjoitin jargonista, ilmaisunvapaudesta ja töhnästä. Tänään silmiini sattui Markku Jokisipilän hulvattomuudessaan osuva kolumni samasta aiheesta. Sipilä moittii yrityksiä ja julkisia tahoja siitä, että ne laativat kiemurakielisiä strategioita ja…