Juhannuksen alla Anneli Ahonen kirjoitti Helsingin Sanomiin Sauli Niinistön ja Vladimir Putinin tulkkien työstä. Teksti on mielenkiintoinen kurkistus tulkin työhön ja siihen, miten merkittävä yksittäinen sanavalinta voi olla. Mainiota, että tulkit huomataan ja heidän työtään arvostetaan!
Rohkea ja osaava kirjoittaja kirjoittaa selkeästi. Hän avaa tekstinsä kritiikille ja keskustelulle eikä tärkeile kapulakielellä. Silloin viestikin menee perille.
Käännössuomella ja supisuomella on eronsa. Jos kääntäjä (tai ”kääntäjä”) ei uskalla irrottautua lähdetekstistä tarpeeksi ja käyttää luontevaa suomea, tarkan lukijan mutu-tuntuma ilmoittaa heti, että teksti on käännetty, ei kirjoitettu itse. Eräs Hesarin toimittaja ei ilmeisesti tiennyt…
Tuli syksy, tuli vettä, tuli tasaiseen tahtiin töitä, tuli lisää vettä – ja tuli jumi. Kirjaimellisesti. Selkään. Auh. Blogissa on ollut hiljaista, kun allekirjoittanut on keskittynyt harrastamaan taukojumppaa (töissä) ja vetristävää liikuntaa (töiden ulkopuolella) ja…
Evakkoaalto kuormittaa Etelä-Sudania. Näin on otsikoitu tämän päivän Helsingin Sanomien ulkomaanosion pääuutinen. Otsikon ansiosta meinasi mennä aamukaakao väärään kurkkuun. On tökeröä puhua ihmisistä samalla tavalla kuin luonnonkatastrofeista tai ympäristörasitteista. Tällainen otsikointi on etäännyttää lukijan aiheesta.…